NosteApp – tuki taskussasi

Masennus on mielenterveyden häiriö, jonka yleisimpiä oireita ovat pidempikestoinen alakuloinen mieliala, voimattomuus, vähentynyt mielenkiinto asioihin ja korostunut negatiivisuus erityisesti itseään kohtaan. Masennukseen voi liittyä myös ahdistusta, ärtyneisyyttä, vetäytymistä tai lisääntynyttä riippuvuuskäyttäytymistä.Masennus on yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä ja työkyvyttömyyden syitä. Oireyhtymän syyt ovat moninaisia. Taustalla voi olla monenlaisia asioita yksilön perimässä, elämäntavoissa, elämäntilanteessa tai elämänhistoriassa.

Ahdistuneisuus on yleisimpiä mielen häiriöitä ja liittyy myös muihin mielen häiriöihin, kuten masennukseen. Vaikka ahdistus ja pelotkin ovat tilapäisinä reaktioina normaaleja tunteita, niiden jatkuessa pitkään ne haittaavat monin tavoin normaalia elämää.

Persoonallisuushäiriöt ovat laaja-alaisia käyttäytymiseen, omaan sisäiseen kokemusmaailmaan ja ihmissuhteisiin vaikuttavia häiriöitä. Laaja-alaisuudella tarkoitetaan sitä, että ne eivät ilmene vain tietyissä tilanteissa, vaan ovat yleistyneempiä ongelmia kyvyissä ymmärtää itseä, käyttäytyä ja muodostaa suhteita toisiin ihmisiin.

Psykoosit ovat vaikeita mielenterveyden häiriöitä, joiden keskeinen piirre on todellisuuden tajun voimakas häiriintyminen. Psykoottinen henkilö kadottaa riittävän kyvyn erottaa, mitkä ajatukset, aistivaikutelmat ja kokemukset kumpuavat hänestä itsestään ja mitkä taas ympäristöstä. Tämä johtaa siihen, ettei potilas kykene erottamaan mikä on totta ja mikä ei.Psykoottiset oireet jaetaan positiivisiin ja negatiivisiin. Edellisillä tarkoitetaan normaaliin psyykkiseen toimintaan nähden ylimääräisiä oireita, kuten aistiharjoja ja harhaluuloja. Ne voivat ilmetä myös hajanaisena ja epäloogisena puheena ja käytöksenä. Negatiiviset oireet tarkoittavat normaalien ajattelutoimintojen ja käytöksen heikkenemistä tai puuttumista.Psykoosi voi olla lyhyt ja ohimenevä tila, tai pitkäaikainen sairaus, kuten skitsofrenia. Psykoottisia oireita voi kuitenkin ilmetä monissa psykiatrisissa sairauksissa. Myös alkoholin ja päihteiden liiallinen käyttö voi laukaista psykooosin.Psykoottinen henkilö ei yleensä ole tietoinen omasta tilastaan. Psykoottinen häiriö ei kuitenkaan aina välttämättä vaikuta kaikkeen psyykkiseen toimintaan. Jollain elämän osa-alueilla henkilö voi suoriutua kohtalaisen hyvin.

Tilapäinen unettomuus, tai nukahtamisen vaikeudet ovat normaaleja ilmiöitä, joista miltei kaikilla on jossain elämänvaiheessa kokemusta. Kuormittuneisuudella ja laajemminkin elämäntilanteella ja elämänvaiheella on aina merkitystä unen laatuun ja määrään. Mikäli unettomuus kestää, ja etenkin kun alkaa itse olla huolissaan siitä, nukahtaako vai ei, kannattaa apua hakea. Pidempään jatkuessa unihäiriöt vaikuttavat merkittävästi kykyymme tehdä töitä ja jaksaa arjessa.

Syömishäiriöt ovat psyykkisiä sairauksia, henkilö pyrkii omaa kehoaan pakottamalla ja hallitsemalla saamaan haltuun psyykkisiä ahdistuksia, pelkoja tai itselle hyväskymättömiä ajatuksia.Syömishäiriöille on tyypillistä myös omien kehohavaintojen erärealistisuus. Yleensä syömishäiriöinen kokee itsensä, tai jonkun osan itsessään lihavana, sietämättömänä tai vieraana. Laihduttaminen, oksentaminen tai ruoasta kieltäytyminen liittyy näiden itsessä koettujen piirteiden hallintaan.Ongelman syyt ovat moninaisia – sekä biologisia, yksilön psyykkisiä tulkintoja itsestään, että sosiaalisesti rakentuneita. Yksinkertaista ratkaisua etsimällä ja häiriöstä kärsivällä tarjotessa ongelma saattaa jopa pahentua.Syömishäiriöt puhkeavat usein murrosiässä ja nuoressa aikuisiässä, aikana jolloin keho on muutenkin muutoksessa lapsuudessa koetusta minuudesta kohti aikuisuutta ja aikuista seksuaalisuutta. Oireiston ytimessä on usein häpeää, ja jopa inhoa itsessä tapahtuvaa muutosta kohtaan.

Riippuvuuksilla tarkoitetaan häiriöitä, joissa jonkin aineen käyttö tai käyttäytyminen jatkuu ja lisääntyy sen haitallisista seurauksista huolimatta. Kysymys voi olla kemiallisista aineista kuten alkoholista, tupakoinnista, tai muista päihteistä, tai käyttäytymisestä, kuten pakonomaisesta rahapelaamisesta, seksisuhteista, tai vaikkapa shoppailusta.Riippuvuuksille on yleensä yhteistä mielihyvä, jännitys tai muu positiivinen seuraus, jota käyttäytymisellä tavoitellaan. Käytöksen lisääntyessä, tarvitaan yhä enemmän ja suurempia määriä aiemman mielihyväntunteen saavuttamiseksi. Vähitellen kehittyvän toleranssin seurauksena mielihyvän kokemukset alkavat heiketä, samalla kun yritykset lopettaa käyttäytyminen muuttuvat vaikeammaksi. On yleistä, että riippuvainen henkilö havahtuu ongelmaan vasta siinä vaiheessa, kun mielihyvä käyttäytymisestä on kadonnut ja hallinnan kokemus jo merkittävästi heikentynyt.

Erilaisia mielen hyvinvoinnin, stressin ja ikävien tapahtumien kaltaisia haasteita on elämän varrella jokaisella. Elämänkriiseillä tarkoitetaan tapahtumia tai muutoksia, joiden käsittelyyn ei sillä hetkellä ole riittävästi valmiuksia. Vaikka ne eivät ole sairauksia, ne voivat laukaista hyvin voimakkaita tunteita ja reaktioita. Elämänkriisien keskellä ammattilaisen apu on hyödyllistä. Keskustelu normalisoi ja antaa valmiuksia pohtia tapahtumien merkitystä omassa elämässä.

Ikä ei tule yksin, kuten sanotaan. Vanhenemiseen liittyy paljon erilaisia asioita, jotka voivat tulla odottamattomasti ihmisen jäädessä eläkkeelle. Työelämässä moni haaveilee eläkepäivistä ja niiden mukanaan tuomasta vapaudesta. Monille tulee kuitenkin yllätyksenä, kuinka paljon työelämä auttoikin arjen hallinnassa ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Työelämä tarjoaa tukirangan arjen hallinnalle, on merkittävä itsetunnon lähde ja usein tarjoaa myös merkityksellisiä ihmissuhteita.

Ihmissuhteet, erityisesti pari- ja perhesuhteet synnyttävät meissä usein elämämme voimakkaimpia tunteita. Suhteessa osapuolten tarpeet ovat joskus ristiriitaisia, ja eri elämänvaiheessa tarpeet ja toiveet myös muuttuvat. Siksi kysymys onkin hyvä muotoilla niin, kuinka yhdessä selvitään ja kasvetaan vaikeuksista huolimatta?

Seksuaalinen identiteetti sisältää monia eri ulottuvuuksia, kuten tunnistetut seksuaaliset tarpeet, seksuaaliset arvot, seksuaalisen toiminnan mieltymykset ja ilmaisun tavat, seksuaalisen suuntautumisen ja kumppaniin liittyvät seksuaaliset mieltymykset. Toinen osa seksuaalista identiteettiä on sosiaalinen seksuaalinen identiteetti, jonka kautta ihminen kokee kuuluvansa ryhmään ja sen mukaiseen identiteettiin. Sosiaaliseen seksuaaliseen identiteettiin liittyy vahvasti myös kokemus oman seksuaalisuuden hyväksymisestä esimerkiksi omassa perheessä ja myös laajemmin yhteiskunnassa.Seksuaalinen identiteetti vakiintuu vasta varhaisaikuisuudessa, mutta suurimmalla osalla on jonkinasteinen käsitys seksuaalisesta identiteetistään nuoruusikään mennessä.