Mielenterveyden häiriöt johtavat yhä liian usein sairaslomalle | NosteApp

Mielenterveyden häiriöt johtavat yhä liian usein sairaslomalle ja työkyvyttömyyseläkkeelle

Suomessa tarvitaan lisää huomiota mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisyyn, tunnistamiseen, hoitoon ja kuntoutukseen.

Keskeinen syy työelämästä syrjäytymiselle on mielenterveyden häiriöt, yleisimpäinä masennus. Se, miten hyvin mielen terveydestä huolehditaan, vaikuttaa meidän kaikkien hyvinvointiin. Siksi tarvitaan monipuolisia ja ajan haasteisiin vastaavia keinoja. Todellinen ennaltaehkäisy tai varhainen tuki edellyttävät uudenlaista ajattelua. Suomessa on hyviä auttamisen malleja ja palveluita, mutta ne eivät ole saavuta kaikkia. Tämä on yksi tämän päivän ja tulevaisuuden haaste. Mielenterveyden häiriöiden varhainen tunnistaminen jatehokas hoito edellyttävät avoimia ovia, matalia kynnyksiä ja vastauksia ilman odotteluaikoja.

Suomessa on mittava määrä palvelujärjestelmän tarjoamia keinoja ja välineitä. Ne eivät kuitenkaan ole riittävän tehokkaasti käytössä. Keinovalikoiman käyttöä on tehostettava ja järjestelmässä toimivien ammattilaisten osaamisen tasoa on nostettava. Moni keskeinen asia keinovalikoimassa on muuttunut yhdessä ymmärryksen työkyvystä kanssa, sekä uutta tutkimustietoa tulee paljon. Vaativassa tehtävässä kuten ihmisten auttamisessa ja tukemisessa tarvitaan tiedon, sekä oman osaamisen päivittämistä.

Opiskelijat ja nuoret vaarassa

Erityisen tärkeää keinojen tehokas käyttö on nuorten kohdalla. Nuorten masennus osuu usein koulun ja opiskelun vaiheeseen. Nuoruustutkijat puhuvat siirtymävaiheesta aikuisuuteen, joka itsessään on haasteellista. Opiskelun tai työelämän ulkopuolelle putoamista tulee tässä vaiheessa ehkäistä kaikin keinoin, sillä mielenterveyden ongelmat eivät ole este oppimiselle. Opinnot auttavat omalta osaltaan eteenpäin, aina sairautta koskevista asioista sosiaalisiin suhteisiin ja oman tulevaisuuden suunnitteluun (Mielenterveyden Keskusliitto). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusten mukaan nuorten masennusoireilu ja masennus ovat korkeissa luvuissa. Yli 20 % nuorista kärsii oireista, esimerkiksi opiskelyterveydenhuollon (YTHS) joka viides asiakas. Erityisesti masennus iskee 30 – 44 – vuotiaisiin naisiin. Pohdittavaksi jää niin nuorten kuin aikuistenkin masennuksen tunnistaminen, hoito, sairauslomien pituus, kuntoutuspsykoterapian saatavuus ja muu apu. Nuoret, joilla on mielenterveyden ongelma, tarvitsevat paljon tietoa ja tukea. He eivät tiedä, miksi ovat sairastuneet, miten elää sen kanssa tai toipuvatko he. Nuoret saattavat kokea häpeää ja huonommuutta. He ehkä menettävät vasta rakentumassa olevan itsetuntonsa sosiaalisessa yhteisössään, mikä voi olla sekä sairastumisen syy, että seuraus.

Mielen hyvinvointi ja työelämä

Työterveyshuollolta odotetaan aktiivisuutta työpaikkojen suuntaan ja uusia näkökulmia omaan työhön. Kuntoutuksen keinot ja työn mukauttamisen ratkaisut on saatava käyttöön. Nykyään apu- ja tukitoimenpiteet aloitetaan yhä liian myöhään, eikä ennalta ehkäiseviä palveluita ole kattavasti tarjolla työnantajien keinovalikoimassa. Hoidon, kuntoutuksen ja työhön paluun tukitoimien viiveitä on saatava lyhenemään.

Mielenterveyden ongelmien väitetään olevan samaan aikaan sekä alidiagnosoituja, että ylidiagnosoituja. Avun hakeminen, avun tarpeen tunnistaminen ja sen saaminen voivat kestää vuosia, mutta toisaalta normaalit elämänkriisit diagnosoidaan usein masennukseksi. Helpompaa on määrätä lääke tai jättää huonovointisuuden merkit huomiotta, kuin lähteä yhteistyöhön apua hakevan kanssa selvittämään mistä on kyse. Mielenterveyden häiriöitä on hoidettava hyvin ja tehokkaasti. Henkilökohtainen keskusteluapu, esimerkiksi psykoterapeutti, työkykykoordinaattori, koulukuraattori, työvalmentaja, tai muu ammattilainen on tärkeä tehokkaan kuntoutuksen kannalta. Myös työnantajan yhteydenpito sairausloman aikana ja osittainen työhön paluu edistävät normaalin työkyvyn palautumista.

Työttömänä olevien tilanne on huonoin, sillä heidän on vaikea saada palveluja ja heillä on korkea riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Työttömien työterveyshuolto ja sieltä tarvittaviin palveluihin ohjaaminen on tärkeä uudistus.

Työsuojelulla on tehtävänsä puolesta luontainen mahdollisuus ehkäistä työstä, työpaikan ilmapiiristä tai johtamisen puutteesta aiheutuvien mielenterveyden häiriöiden syntymistä. Työpaikoilla tarvitaan uutta tietoa, erityisesti esimiehet tarvitsevat tietoa ja koulutusta aiheesta.

Miksi työnantajien tulisi panostaa mielen hyvinvointiin?

Ennaltaehkäisy on oltava jokaisen työpaikan ja työyhteisön tehtävä. Tiedon jakaminen ja yhteinen sopiminen kasvattavat henkistä turvallisuutta työpaikalla. Ennakkoluulot vähenevät kun ymmärretään, että kuka tahansa voi sairastua ja pidetään huolta yhteyden työpaikkaan säilyvyydestä. Toipumisen jälkeen työhön paluu voi tarvittaessa tapahtua kevennetyllä mallilla. Ennen muuta tärkeää on, että kynnys kertoa voinnistaan tai hakea apua madaltuu.

Mielenterveydelle turvallisen työpaikan hyötyjä ovat sairauskulujen väheneminen, työelämästä syrjäytymisen väheneminen ja sairauden jälkeisen työhön paluun helpottuminen. Työssä on kyse ihmisten oikeuksista työn tuomaan osallisuuteen ja toimeentuloon. Työllä on ihmisille monia tärkeitä merkityksiä, kuten hyödyksi olemisen ja onnistumisen kokemusten tuottaminen. Työn tarjoaman yhteisön lisäksi työllä on tärkeä taloudellinen merkitys niin yksilöille, kuin yhteiskunnalle. Pääasiassa työ edistää terveyttä ja myönteiset vaikutukset ulottuvat lähiyhteisöön.

Työelämän kehittämisessä on edelleen vaikutettava asenteisiin ja keinovalikoiman tunnettuutta ja käyttöä on lisättävä. On nostettava onnistumisia esiin, etsittävä joustojen ja räätälöinnin mahdollisuuksia, sekä matalan kynnyksen palveluita työntekijöille. Matalan kynnyksen järjestelyt työpaikalla voivat aiheuttaa ensin kustannuksia, mutta pitkällä aikavälillä ne tuovat säästöjä parantuneena työn tuottavuutena. Järjestelyt myös parantavat työnantajamielikuvaa ja nostavat henkilöstön tyytyväisyyttä. Työssä jatketaan pidempään, voidaan paremmin ja osaavien ihmisten parhaat kyvyt saadaan käyttöön. Se luo kestävää pohjaa työelämälle, joka kuuluu kaikille.

 

Artikkelin kirjoittaja on Terapiatalo Nosteen psykoterapeutti ja NosteApp palvelun kehittämisessä mukana toiminut Raija Tiainen